Aiheena toko ja itku meinasi tulla. Miten minä voin olla niin kauhee sählääjä? Järki lähtee heti, kun pitäisi pysyä rauhallisena ja tietävänä.
Koutsi laittoi heti alkuun radan -juu tokotreeneissä. Ensin liikkestä maahan - seuraavalla pisteellä istuminen - josta luoksetulo - tältä pisteeltä merkki - josta ruutun. Älyttömän hyvä treeni, mutta unohdin sen tärkeimmän,että tee se mitä olit tekemässä, mutta auta tarvittaessa ja tee kunnolla.
Meillä meni Ahosen kaa välillä taisteluksi, kun en älynnyt katkaista virhettä ja auttaa;(
Mutta on se kyllä hauska treenikaveri, ei jätä yrittämättä;)
Toisessa sessiossa perehdyttiin tunnarin opettamiseen -hohoijaa. Tämä tehtiin piilottamalla kapula hiekkaan. Tässä minä jo pysyin rauhallisena ja kärsivällisenä. Tarvittiin nimittäin aikas monta toistoa, että A alkoi käyttämään nenäänsä. Ennen tätä olin saanut muutaman rätin ja tikun ja muuta roinaa, mitkä A löysi (=näki) hiekalta.
Sitt seuraamista, jossa A hiukka keuli. Eli edelleen palkka perusasennosta ja paljon käännöksiä, jotta toinen pysyy terävänä.
Lopuksi paikallaolot. Ensin istuminen, tämä ok. Sen jälkeen maassa; ei mennyt eka käskystä maahan. Kävin välillä piilossa ja palkkaamassa, hyvin pysyi asennossa.
Siis tosi hyvä treeni, josta kiitos Kaimalle!
-tarja-