Ennemmin tai myöhemmin viisas ihminen huomaa, että elämä on sekoitus hyviä ja huonoja päiviä, voittoja ja tappioita, antamista ja saamista.

"Saharaan olen joutunut...niin pitkä matka kotio...ei jaksa, ei"

"Haa kuka puhu väsymyksestä, mkä ihana mimmi (16v4kk)."

"Oolalaa, tää viilentää mukavasti tunteita."

Ollaan met käyty liitämässäkin välillä, vissiin. Välillä pientä rataharjoitusta ja toisella kertaa estetreeniä. Rataharjoituksissa töitä teettää lähdöt. Nyt kun tätä asiaa on pohdittu, niin kait se on niin, että en tiedä;-o
Kerran kahdesti lähdöt menee ihan hienosti siis koira istuu rennon näköisesti ja suorittaa ekat hypyt hyvin. Mutta ku ihminen ei opi tätä asiaa niin nopeasti ku pieni kelpikoira, niin se haluaa tehdä sen vielä kerran;(
A on tässä vaiheessa sitä mieltä, että nyt ei natsaa/joku meni pieleen tms. ja istuminen on tylsän näköistä ja ku lupa tulee, niin kiertää eka hypyn. Eli ihmisen pitää ohjata hyvin eka kerralla eikä jäädä toistamaan jo onnistunutta asiaa.

Uimareissulla Minnan ja koirien kans oli myös Sisu:

"Älä luulekaan, että tätä saat."

 

 

 

 

Tietenkin myös Kirppu:

"Minähän en sitt ui, mutta muuten voin teitä viihdyttää komella (jatkuvalla) äänelläni..."

Kaikki kuvat Minna Isokoski ja lisää hyviä kuvia ja tunnelmia täällä.

-tarja-