Mitä sitä ei tekisi koiriensa vuoksi... Ahosellahan on ollut selkä hiukka jäykkä. Käytiin tietenkin fyssarilla, joka totesi saman eli alaselkä jumissa. Ahonen antoi hyvin hoitaa vaikkakin makasi välillä aivan jäykkänä alustalla, mutta osasi myös antautua ja nauttia käsittelystä. Näin eka kerralla ei laitettu neuloja vaan jumeja hoidettiin laserilla. Ja varsinkin tämä sai Ahosen huokailemaan. Kaisa sai hyvin jumeja auki, mutta matkaan saatiin jumppaohjeita ja liikuntamääräys: askellajina ravi. Tsisus ei meillä tunneta tuollaista liikkumismuotoa. Hmm potkuria en omista ja pyöräkin on lumikinoksessa niin, että jos sen sieltä nostaa, niin renkaat jää jäätikköön... siis juoksemaan...
Mutta hei tässähän voi oma kuntokin nousta elikkä Sisu ja Ahonen matkaan ja eiku juoksemaan. Aikas hyvin sain kaverit raviin, mutta ihan ei noussut vauhti niin paljon, että koirien askel olisi pitentynyt tarpeeksi -ehkä kuukauden päästä. Ja se mikä oli hyvää, Sisun ei tarvinnut pälyillä lenkin aikana, koskapa sillä oli tehtävä.
Ja kotona odotti iltaruoka;)
-tarja-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti