Retki alkoi ELP:n agiradalla, joka oli ihan ok ei mitään kummallisuuksia -milloin siellä niitä kummallisuuksia sit on;-o
Mutta jos on pikku pelko persuuksissa, että mitähän siellä radalla tapahtuu, niin voivoi. Eka moka oli, kun en vaatinut kaveria istumaan lähdössä ja toka, ku se meni jo... Radan aikana A ehti käydä moikkaamassa kuvaajan ja ihastella maisemia A-esteen harjalla... Tulos siis hyl.
Toka radalla oltiin ehkä paremmin samoilla koordinaateilla. Tämä rata oli Lee Gibsonin käsialaa ja myös ihan mukava rata, jossa taitavat ohjaajat tekivät tuloksia. Meille tuli niitä hyllyjä lisää, mutta niitä aina tarvitaan. Alussa herra sitt istui kuin tatti ja kait odotti, että hänet haettaisiin sieltä matkaan;) Tälläkään radalla Ahoselle ei riittänyt radan pituus vaan vauhtia haettiin ratanauhan ulkopuolelta osumatta siltikään putkeen. Viikkonlopun tyhmin teko oli, kun jäin hinkkaamaan keppejä -tyhmä, tyhmä minä!
Treenikaverin sanoja lainatakseni se oli sitä tätiagilityä, josta luovun nyt samantein!
-tarja-
1 kommentti:
ehdottomasti parempi rata! On se kyllä melkoinen epeli=)
Lähetä kommentti