AD XXIV

Toka luokan viimeiset treenit treenailtiin eilen ja rata näytti taas hmm ihan mielenkiintoiselta. Taas tuli todistettua se, että en osaa yhtään tietää etukäteen mikä kohta tuottaa hankaluuksia;(

1. 1 - 8
2. 10 - 18 Putkea käännettiin keppejä kohti.







Eka pätkällä olin ihan varma, että Ahonen kääntyy putkelta hypylle, koska jäin jälkeen. Mutta mitä sitä, putkeenhan se paineli kuin nato-ohjus ja tuli vielä hyvin vetoon ja osui oikeaan putkeenkin pois tullessaan. Muurilla takaleikkaus ei eka yrittämällä onnistunut, koskapa vedin koiran muurilta pois -niin jostain kumman syystä.
Toka pätkällä  halusin viedä Ahosen  putkeen vetämällä ja sehän toimi. Tämä pätkä muuten hyvin, mutta taaskaan en ymmärtänyt, että mikä takavirtaus alkoi keppien jälkeen... eli hyppyrin nokalla oli vauhti jo 100km/h ja sillähän pääsi näillä tuulilla kasi hypylle vaikka olin kyllä ennakoimassa valssia muurilla -tai ainakin luulen niin;-o
Mutta toistolla hyvä pätkä ja hyvin luki ohjausta 15-18.

Summasummarum: Vedot toimii hyvin. Kepit loppuun asti, vaikka palkka ei ollut keppien päässä. Hyvin lukee ohjausta. Ja muistettava kiinnittää huomiota turhaan hokemiseen "Ahonen", "Ahonen" -perskele!

-tarja-

AD XXIII

Mikon ohjauksessa rytmitystä, kepit radalla -aatella! takaleikkauksia putkelle ja putken hakemista.
Ensin pelkät kepit sitten pussin kautta ja sitt koko rata. Siis takaperin ketjuttaen. Tosi hyvin A hakee kepit ja pujottelee loppuun asti. Sitten siirrettiin palkka keppien jälkeisen hypyn taakse ja koskapa tämäkin toimi, niin rohkeasti lähetin koiran kepeille ja leikkasin sen takana -hitto kyllä ne oppii;)
Toisessa treenissä oli mutkaputken hakemista ja loppusuora -jee tämä me osataan. Ja se rytmitys tuli vastaan taas niissä ennakoinneissa eli jos olin liian aikaisin hypyllä kääntämässä, niin A ei hyppää;(  Eli pitäisi muistaa lyhentää askelta ja jatkaa liikettä:

Hyvä treeni jälleen kerran.

Tänään iltalenkillä löydettiin pallo, jota sitt heittelin ja piilottelin metsään. Sisu ja Kirppu oli aivan täpinöissän ja hulluna etsivät palloa metsästä. Ahonen on aivan H Moilasena ja juoksee ja nauraa ja hyppii eikä älyä yhtään mitä toiset tekee. Hassu elukka;) Mutta yhtä hassu on Sisu eli se hakee ja etsii esineitä metsästä ja ei kyllä jätä löytämättä, mutta ei se esinettä voi minulle tuoda vaan jää viiden metrin päähän tuijottamaan ja vissiin toivoo, että pallo itsekseen menisi piiloon takaisin.

"No juu ei nyt aina sytytä, mutta lysti on katsella ku kaverit juoksee ja joku syyhän niillä siihen on... öö ...mutta mikä?"















-tarja-

Kaikki kiva loppuu aikanaan,

mutta seuraavan lomaan ei onneksi ole kuin muutama kuukausi.
Löydettiin jo metsätie, jolla pystyi kävelemään ilman, että joka toisella askeleella humpsahti reisiä myöten hankeen.

 Mutta eihän se kaupunkilaiskoira tassujaan kastele;) Vaikkakaan kesällä tätä koiraa ei saa pois uimasta.

Lenkille ollaan välillä saatu seuraksi Nala ja Silva. Ahosella ja Nalalla oli  isot keskustelut -lähinnä siitä ku Nala ei halunnut olla paikallaan:-o Paikallaan siis Ahosen mieliksi;) Kakara olisi niin halunnut tehdä lähempää tuttavuutta. Mutta hyvät juoksut ja leikit oli välillä. Silva ja Kirppu kulkivat omia polkujaan ja Sisu paimensi näiden kahden pariskunnan välissä.



Bc Höyry(4kk)oli myös vähän ihmeissään Ahosen tuttavallisesta käytöksestä. Hiisi että A:n pitäisi vähän oppia flirttailemaan ensin;-o

Agiakin ollaan käyty treenailemassa. Viikonloppuna oli OKK:n agikurssit, jossa käytiin Ahosen kans. Ylläri iski, ku puomin alla oli putki! Tsisus että se oli jännittävä, mutta päästiin me lopulta yhteisymmärrykseen siitä, että maa ei ole kadonnut puomin alta. Siis tämäkin pitää pienelle opettaa. Muuten meni kohtalaisen hyvin, treenit oli liian vaikeita meille, mutta hyvä kokemus ja reipas koira.

Kyllä nuo lumet näyttää sulavan ja kesä tulee kuitenkin eli kohta pääsee ulkokentille aksailemaan ja metsään jälkeilemään. Jee!

-tarja-

Ei tiennyt tyttö mitä sai ku koiraansa heinällä hakkasi

Pääsiäisenä suuntasimme mekin pohjoiseen ei kylläkään mihinkään laskettelurinteeseen;-o Jotenkin automme suuntautui teollisuusalueelle ja pysähtyi hallin pihalle, mutta sisällä oli vihreä kenttä ja värikkäitä esteitä.Siis ihan pääsiäisen näköistä.
Vuorossa oli Blomsterin treenit ja Pena oli suunnitellut hyvät treenit, jossa tuli rytmitystä ja liikkumista ja kaupan tekijäiseksi muutamat "vimpautukset", 
Ensin testailtiin putken jälkeistä elämää ja sitä, että osasin pysyä kohtuullisen lähellä esteitä, jolloin jatko ja kääntyminen on helpompaa.
Toinen pätkä okserisarjan päässä kääntyminen. Ensin sivukäännöksellä, jolloin mutkasta tuli ihan kiitettävän laaja;-o Tietty ajoitus ei osunut ihan kohdalleen, mutta tällä tyylillä aikas hyvä käännös ja itsekin pääsi paljon nopeammin liikkeelle. Jännä juttu tässäkin, että pitää saattaa koiraa niin pitkälle eli olisin voinut lähtä liikkeelle jo monta taka-askelta aikaisemmin -tyhmä minä.

Ja se missä tuo heinällä hakkaaminen tuli, niin Pena kommentoi/analysoi meidän suhdetta. Taisi jopa kommentoida jotain siitä, että minä en osaa opettaa ( vai tarkoittikohan se vaatia...hmm) koiralleni paikallaan pysymistä lähdössä;-o  "Niinmutku se on niin pieni ettei se vielä voi eikä pysty." 

-tarja-

Koirat vyöhyketerapiassa;))

Kirppu: Monen vuoden kokemuksella 

nauttii käsittelystä.

Onneksi oli hyvässä kunnossa ei suurempia

jumeja missään.

Sisu: Tietää kyllä kans tämän homman, nauttii suunnattomasti ja ottaa rennosti.

Pieni Ahonenkin pääsi käsittelyyn eka kertaa. Hiukka sitä meinasi aluksi jänskittää, että mikähän tämän homman nimi on. Mutta avot tähänhän voi vaikka antautua, hyvä ettei alkanut kehräämään. Selässä ja niskassa pieniä jumeja, jotka hieronnalla ja vyöhykepisteitä käsittelemällä aukesivat.

-tarja-

AD-treenit xx

 1.  1-9
 2. 10-16






 Ja sitt ku mennään asioissa eteenpäin, niin sitt kans mennään. Meinasi ihan hirvittää, ku näin radan, mutta sehän menikin ihan mallikkaasti.
Eka kierros ihan yes kutoselle asti, missä kuvittelin että haen Ahosen putken juurelta, jotta saan sen paremmin matkaan....huoh...sehän sai aikaan sen, että työnsin sen seiskan ohi. Vaihoehto 2: liikkeellä vetäminen ja hartioita kääntämllä matka jatkui valssiin muurille. -olisipa näitä vaihtoehtoja testattavissa myös kisoissa;-o
Valssia en meinannut saada tarpeeksi liikkuvaksi vaan sain kaverin työnnettyä kasin väärälle puolen.

 Toka pätkä virheittä läpi viimeiselle esteelle eli A meni hypyn ohi siis hypyn ja putken välistä. Tämän jälkeen treenailtiin ennakointia putkea ennen olevalle hypylle.Syystä että koiruli näytti muutaman kelpiloikkaliitopituushypyn esimerkin ja täytyy myöntää, että aika pitkälle se pystyy hyppäämään;-o

Kaiken kaikkiaan  paljon hyviä pätkiä joukossa ja myös niitä, jossa en hahmota miten Ahonen toimii.
Ja sekin meni eilen jakeluun, että Ahonen ei mene "väärille" esteille vaan esteiden ohi...hmm onkohan tämä hyvä vai huono juttu. Bingo: se taitaa lukea minun ohjausta.

-tarja-

ja tässä kertaustreenit.    Ei ole saattavia käsiä, ei ole;(

Viikon liitotreenit

Edelleen malttipalikka on käytössä, liitäminen näyttää jo ihan liitämiseltä;) Marin opissa keppejä, A-estettä ja pientä radan pätkää. Kepeille hypyn kautta, nämä ok, sitt pientä vedätystä, tämäkin hienosti. Sitt olemme opetelleet ohjureita, aluksi pomppi tietenkin ohjureiden yli, mutta sai kyllä juonen päästä kiinni.
A-este: ensin pelkät alastulo telemarkit, jolloin katse tosi hyvin palkalla, mutta kun otetaan koko este, niin etujalat venähtää liian pitkälle eli tätä vielä remmin kans muistellaan.
Ratatreenissä taas perusvientiä: sivukäännöksiä ja päällejuoksun tynkää. Voipi olla, että tarvin näitä päällejuoksun tapaisia juttuja, koskapa en ehkä tule ehtimään valsseihin;-o Mutta hienosti A lukee "sylikättä". Päällejuoksun jälkeen olisi pitänyt osua keskimmäiseen putkeen, mutta eihän se sinne mennyt, mutta ei haittaa. Pääasia, että kulkee;) Putken jälkeinen elämä: tosi tarkkaan pitää ottaa matkaan, jotta oikea suunta löytyy.
Lähtöjä treenataan vielä erillään ja aika hyvin pysyy paikallaan ja jopa melko rennon oloisesti. Tässä pitää olla tosi tarkkana, sillä se on nanosekunneista kiinni kumpi meistä antaa luvan lähteä. Mutta minä pystyn jo liikkumaan ja heiluttamaan käsiä, mutta se minun pysähtyminen ja kontaktin ottaminen Ahoseen on se vaikein juttu!

-tarja-