Rauhallinen iltalenkki metsässä meinasi päättyä todelliseen koiratapaamiseen, kun mutkan takaa tulla tupsahti Viljo ja Simo! Vaikkei nuo minun koiratkaan ole mitään enkeleitä, kun vieraita uroksia tulee vastaan, niin kyllä ne kuitenkin tulee kutsusta luo ja antaa laittaa hihnan.
Mutta mitä teki Viljo...tuli miljoonaa kohti ja ajattelin jo, että tästä ei hengissä selvitä. Mutta minullakin voi olla iso ääni ja johan hidastui Viljonkin liike, kun kiljuin EI:tä. Jossain vaiheessa ehti jo omistajakin paikalle ja sai Viljonsa järjestykseen. Onneksi Simo ei tullut ihan iholle huutamaan vaan säesti Viljon takana. Siis Viljo oli bouvier ja Simo espves, että ei ihan pieniä koiria, huhuh.
Hengissä selvittiin, mutta kurkku on kipeä ja kynsi katkesi, hitsin vitsi!
-tarja-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti