Minä ihailin villiä voimaa, minä nöyristä lapsista nöyrin.Ja kun moottorit ampuivat sankarin matkaan, jäin seuraavaa odottamaan.

Rauha tuli käymään meidän radalle ja toivottavasti tulee uudelleenkin;)

Rataan tutustumisessa keppien löytyminen aiheutti huolta, josko muistaisin rytmittää ja muistin, jihaa piste siitä mulle;) Puomin jälkeistä hypyn löytymistä en huomannut;( mutta onneksi maltoin ohjata.

Seuraavat kisat varmaankin syyskuussa ja Rauha tervetuloa mukaan.

Seuraava haaste on, kun pitäisi osata päättää olemmeko tokokoe kunnossa. Ja se onkin vaikea päätös... periaatteessa osaamme kaikki alokasluokan liikkeet, mutta miten saamme paketin pysymään kasassa. Siellä kokeessa ei ilmeisesti voi käydä välillä hyppimässä tuomarin päälle, haukkua väliajat tylsistyneenä tai alkaa metsastämään ampiaisia tai muita lentäviä otuksia. Onneksi Lentsun opeilla on päästy eteenpäin ja ne siirtymät tehtävästä toiseen eivät enää ole sirkushuvia. Ja onneksi koutsi lupasi treenit ensi viikolle. 

Paikallaolo pitäisi onnistua;) Ei muuten liikkunut yhtään.

-tarja-

Tulevia vuosia kiireettä vietä, edessä vielä on mukavaa tietä. Leppeitä tuulia rauhassa haista ja elämän anteja halulla maista.

Kirppu 10 v. 29.7.2011

Kuva:Minna Isokoski

Onnea ja pitkää ikää minun parhaista parhaimmalle koiralle!

-tarja-

Kas, elämä se kaikkein vaikeinta lie, sen kun hyvin teet, se kaiken aikasi vie. Jos et halua täysillä päästellä, voit kenties elämääsi säästellä...

Hianot oli maisemat ja puitteet paimennuskurssilla Haapavedellä...

...jossa samassa aitauksessa pienen kelpipojan kans oli tämmösiä.

Aika iso osa urheilunsuorituksista on tehty veden äärellä. Jopa Kirppu on kastellut ranteensa. Ja ravistus on sen mukaista.

Toisin kuin Sisu, joka kuvittelee aina lähtevänsä ponnahduslaudalta... ja hyppää umpisukkeloon...

Ahonen on valmistautunut tokokurssiinsa.

Ja nautiskellut viilentävistä vesistä.

Rannalla istuin mä haitari soi...Aalto löi liplattaen...Mistä mä haaveilin muistaa en voi...Olin vain onnellinen...

Kuva:Minna Isokoski

Kuva:Minna Isokoski

Kuva:Minna Isokoski

Kuva:Minna Isokoski



-tarja-

Ei lopu hyllytilat tästä huushollista...

Kokkolasta niitä tuli taas lisää. Eka rata Jämsän agirata, jossa Ahonen "karkasi" A:lle. Täytyy myöntää -taas kerran- että en edes yrittänyt kääntää;( Kepeiltä tuli kesken pois ja sitt piti jo vähän komentaa siis minun ja loppurata oli hyvä.
Toka rata Siimeksen käsialaa ja tähän rataan olin tosi tyytyväinen. Taas Ahonen tuli kepeiltä pois ja nyt päätin, että ne tehdään loppuun asti. Hohoijaa siinä vierähti tovi... jotakuin 25 sek! Mutta rata taas muuten tosi hieno. Mutta meidän eka tulos;-o
Nyt on sitt treenitauko ja tosi tauko onkin, kun todellinen kesälomaflunssa yllätti ja vei äänen mennessään. Tosi mielenkiintoista yrittää keksiä miten saa huomion koiriin, kun ei pysty ääntä päästämään;) Koirat on opetettu polulla odottamaan, kun menemme pururadan yli. Net jää odottaamaan silleen aikas kauas ja tulevat vasta luvalla "tule" hmm ääntä ei tuu... varsinkin Sisu ja Kirppu seisoo ku tatti... sai siinä huitoa ja lopulta hakea ne sieltä matkaan.
Eilen olin vissiin jo niin tokkurassa, että unohdin Ahosen pihalle...hitto siellä se seisoi terassin oven takana ja ei päästänyt ääntäkään...enkä edes kehtaa sanoa kauanko se siellä oli.

-tarja-

Jos hylly juhannuksena, niin ei sitt enää koko kesänä -please

Juhannuspäivä vierähti agikisoissa Virpiniemessä. Vettä satoi kaatamalla ja ku näin rataprofiilin, niin mietin, että missähän välissä olemme nousseet kolmosiin;-o

Hyllyhän sieltä napsahti, ku kepit oli niin nihkeet;( Keppien jälkeen "annoin" hypätä vitoshypyn väärältä puolen. Sen jälkeen kohtalaista menoa, johon sisältyi ysihypyn ohitus ja jollakin putkella Ahonen kommentoi. 18 hypyn käännös oli loistava! siitäkin syystä, että en ihan ollut hypyn juurella kääntämässä.

Toka rata oli agirata ja ihan kiitettävästi  oli siihenkin saatu haastetta:

Tulos siis hylly tältäkin radalta;( Pirskatti ku en hokannut, että A-este on silleen ihan pikkiriikkisen  tyrkyllä;-o Ku videolta katsoo, niin sinnehän minä sen ohjaan..hohoijaa... Mutta rata oli taas sata kertaa parempi kuin ensimmäinen, vaikka toinen hyl tuli ku rengs ei osunut reitin varrelle.

Nyt vaan tarvitsi kisaratoja, jotta rytmi ja tempo löytyisi. Ja tätä auttaisi, kun muistaisi ilmoittautua kisoihin... jäi nimittäin OKK:n iltakisat väliin;(

-tarja-

Onnea Sisu 5v

Hallitusneuvottelujen tulos piti ensin katsoa...

kuva: minna isokoski

kuva: minna isokoski

Ja sitt päästiin rallattelemaan ja jahtaamaan palloja. Elämä on lystiä, kunhan saa olla ja nauttia pitkistä metsälenkeistä tai juoksennella nurmikentillä ja käydä aina välillä uimassa. Lystiä on myös  haukkua autossa ohimeneviä koiria. Ja jos minut on unohdettu autoon, voin kommentoida sitä syömällä turvavyöt ja muotoilemalla auton katon uusiksi.

-tarja-

Jos sul lysti on, niin kätes yhteen lyö. Jos sul lysti on, niin kätes yhteen lyö. Jos sul lysti on ja tiedät sen, niin varmaan myöskin näytät sen…

Maanantaina saatiin aikaiseksi käydä epiksissä. Rata oli ihan kiitettävän haastava mölliradaksi ja ratasuunnitelmat, jotka tehtiin radan reunalla toteutuivat täydellisesti...ja nämä suunnitelmat eivät olleet ne oikeat, koskapa tuomarin tekemää numerojärjestystä pitää seurata. Lähtö hyvä! Puomilla himmailua -pirskatti-, mutta sen jälkeen ei enää himmailtu ja suoralta putkelta kääntyminen ei onnistunut -yllätys yllätys;) ja loppusuora oli hellyttävä. Hyvä fiilis.

Eilen oli tokoilut...hmm... enimmäinen sessio seuraaminen, nouto ja ruutu. Ruutu oli valmiina ja A sen bongasi, mutta ei jäänyt siihen kiinni. Kaveri hiukka kierroksilla. Seuraamisessa taas hyviä pätkiä, mutta kestoa ei ollut. Nouto -kapula sivulle asti-, jossa loppumatkan kapula pyöri ku hyrrä suussa;( Sitt nouto ilman palautusta ja tämä ok. Ruutu, niin että veimme palkan yhdessä hohoijaa sitt taisteltiin...

Minna treenasi omat koiransa, jonka jälkeen otin toisen session, joka oli parempi thank god!

Kuva:Minna Isokoski

Tänään Sisu ja Ahonen kävi Kaisalla hoidossa. Ahonen jumissa, mutta hyvin aukesi paikat neuloilla.
Sisukin jonkin verran juntturassa, mutta hää saikin sitt ihan omat neuloituspaikat mm. päähän auts. Mielenkiinnolla seurataan vaikuttiko hoito elämiseen ja olemiseen.

-tarja-

Käytä hyväksesi jokainen mahdollinen ilonhetki

Kesäkelien myötä treenit on jäänyt vähemmälle ja on vietetty laatuaikaa vesistöjen läheisyydessä. Kaveriksi on saatu Minna koirineen. Poikien mielestä Minnan Repo oli aivan ihana nainen.



 Kirppukin rallatteli niin, että pelkäsin sen saavan sydärin

 Sisukin innostui leikkimään.

Ahonen ja Repo tekevät aivan omia juttujaan.

Kuvat Minna Isokoski ja täältä lisää rantatunnelmia. Kiitos ja seuraavalla kerralla otetaan ne treenit;)

-tarja-



Kun olet onnellinen, hyppele ympäriinsä ja anna hännän heiluttaa koko koiraa

Helatorstain kunniaksi oltiin Ahosen kaa toko valmennusrenkaan koulutuksessa Virpiniemessä. Kouluttajina Tarja Melakari ja Jenni Ojala. Ensimmäisessä sessiossa jokainen sai ottaa "ongelmaliikkeitä". Minun ajatus oli nouto ja kaukot. No ensimmäinen 15 min meni keskusteluksi ja noutokapulaa ei otettu käyttöön.  Ahonen kävi hiukka kierroksilla ja tähän Jenni antoi neuvoja, joista jäi mieleen JOHDONMUKAISUUS JA PALKAN AJOITTAMINEN SEKÄ PALKKAAMINEN. Lisäksi hän näytti omalla koirallaan miten opettaa koiralle rauhoittuminen. Rauhoittuminen sinällään ihan hyvä homma, mutta ei taida toimia sellaisenaan kesken treenin, jos ei sitten jatka treenin kestoa muutamalla tunnilla;-o Meidän  versio tästä on "lepo", joka tarkoittaa maassa olemista niin kauan kunnes mieli on rauhoittunut. Tämän jälkeen homma jatkuu.
Toinen 15 min käytiin läpi kaukoja. Minähän olen opettanut Ahoselle niin, että napa pysyy paikallaan. Jennin ajatus oli  toinen eli takajalat paikallaan. Kieltämättä koira pysyisi paremmin paikallaan tällä tyylillä. Tätä harjoiteltiin niin, että makupalakäsi;) koiran suussa ja hissiliikettä maasta ylös, niin että koira vain yrittää nousta ylös ja heti takaisin.

Toinen sessio oli Tarjan ja  siellä käytiin läpi seuraaminen, luoksetulo ja ruutu. Ensin seuraaminen, joka lähti kohtalaisen hyvin käyntiin siis hyviä pätkiä,  jolloin paikka ja katsekontakti hyvä,  mutta se kesto.... Tarjan mielestä kuitenkin parempaa kuin aikaisemmin... hmm tiedä häntä... mutta tällä jatketaan. Ja edelleen tehdään seuruutreenit erillään -ainakin ruututreenistä;)
Luoksetulo oli hyvä.  Stoppien opettamiseen saatiin vinkiksi, että ei esim. merkin kautta kierrättämällä  -miksiköhän... Ollaan käytetty alustalle lähetystä ja nyt tehtiin ihan perinteisesti;) käsimerkillä jolloin samalla lentää palkka.
Ruutu, jossa lähetyksessä säätämistä edelleen, mutta nyt menee suoraan ruutuun. Harjoiteltiin myös loppuvaihetta, jossa välillä pyydetään sivulle ja välillä käydään palkkaamassa ruutuun.

Summasummarum: 
Viretilan hallinta -muista vaihtaa treeniä, jotta ei mene taisteluksi!
Vaihtelevia treenejä
Kesto
Kaukot, mieti tekniikka

Ja te on tit niin pätevä ja taitava vauvakoila, joka osaa paljon, mutta en taa titä ulos;)

-tarja-

Hurmioidu raikkaan ilman ja tuulen hyväilystä kuonollasi

Kuvia OKK:n kisoista. Lisää hyviä kuvia ja tunnelmia täältä.

Täältä tullaan elämä...

Jee tää on lystii...

Hei kuka siirsi keppejä...

-tarja-

Ei ole konstikaan olla rohkea, jos ei pelota...

Retki alkoi ELP:n agiradalla, joka oli ihan ok ei mitään kummallisuuksia -milloin siellä niitä kummallisuuksia sit on;-o
Mutta jos on pikku pelko persuuksissa, että mitähän siellä radalla tapahtuu, niin voivoi. Eka moka oli, kun en vaatinut kaveria istumaan lähdössä ja toka, ku se meni jo... Radan aikana A ehti käydä moikkaamassa kuvaajan ja ihastella maisemia A-esteen harjalla... Tulos siis hyl.

Toka radalla oltiin ehkä paremmin samoilla koordinaateilla. Tämä rata oli Lee Gibsonin käsialaa ja myös ihan mukava rata, jossa taitavat ohjaajat tekivät  tuloksia. Meille tuli  niitä hyllyjä lisää, mutta niitä aina tarvitaan. Alussa herra sitt istui kuin tatti ja kait odotti, että hänet haettaisiin sieltä matkaan;) Tälläkään radalla Ahoselle ei riittänyt radan pituus vaan vauhtia haettiin ratanauhan ulkopuolelta osumatta siltikään putkeen. Viikkonlopun tyhmin teko oli, kun jäin hinkkaamaan keppejä -tyhmä, tyhmä minä!

Treenikaverin sanoja lainatakseni se oli sitä tätiagilityä, josta luovun nyt samantein!

-tarja-

Ylämäki, alamäki, ylämäki, alamäki. Lupaan sinulle sen, että pilsneriä en ota enää ikinä!

Juuri kun pääsin kehumasta Ahosen kontakteja, niin mitä tapahtu: ne on unohdettu, hukkaan menneet yön aikana kadonneet, piilotettu tai jopa varastettu.
Viimeviikkoiset viikkotreenit meni hienosti. Tehtiin jopa 0-rata ja ne kontaktitkin meni tosi hyvin. Viikonloppuna käytiin yhtenä päivänä Lee Gibsonin koulutuksessa. Tosi mukava ja kannustava kouluttaja, joka toimii maassansa jossain working-puolella ei siis FCI:n alaisessa järjestössä -kait:-o

Samat asiat kuin täällä: ennakoi, kerro koiralle etukäteen mitä tapahtuu, työskentele aktiivisesti käännöksissä. Hänen in ja out-ajattelunsa ei minulle oikein auennut, mutta pitää miettiä. Esim. eka yrityksellä A-esteen jälkeinen kulma hyppy meni toosiii pitkäksi ja tähän kohtaan hän halusi sen "katso minua" = in ja sen jälkeen lähetys=out hyppy ja kepit. Ja minähän yritin, mutt ei se ihan oikein mennyt, mutta kaari pieneni. Eka radan alussa Ahonen näyttää parasta osaamistaan lähtötilanteessa;-o
Juu ja toka hyppy menee pitkäksi molemmissa, mutta se ei ollut harjoittelun aihe;) Ja nyt ku katson kontakteja ei A täysillä tule alas, mutta tulee kuitenkin.

Eilissä treeneissä kontaktit oli sit ihan höpöt, ensin puomin laskevalle osuudelle laamailemaan ja sama A:lla. WHAT! No vähän otti kupoliin siis tosi vähän.Yritin siinä palkata kaikki kontaktit, kun sain kaverin oikeaan paikkaan, mutta ei siitä ihan huippu fiilis jäänyt kummallekkaan. Se on sitt niin, että pitää muistaa palkata kontakteja tiheydellä x eli seuraavat treenit niin, että palkka on valmiina.
Itseasiassa nyt meni kaksi kertaa, että palkka ei ollut valmiina...hmm..

-tarja-

Ei lapset tee hölmöjä asioita. Niillä on omat syynsä...

eikä Ahonen jätä pujottelematta vaan sillä on omat syynsä. Tämän  pitkän (n. neljän vuoden)- siis tosi pitkän- kokemuksen perusteella alan uskomaan siihen, että kelpie ajattelee tai paremminkin ennustaa tulevaa. Treeneissä kepit "ei mihinkään" ja olin mielessäni päättänyt, että vien loppuun asti ja veinkin, mutta jokin puristus tms. tekemisessä oli, koskapa viimeiset välit piti himmailla. Mutta kun annoin toisen tehdä kepit rauhassa leieröimällä pituuden, niin ei mitään ongelmaa. Tämäkin välivaihe on tehty voitettavaksi, koskapa kontaktien himmailutkin on taakse jäänyttä elämää;)
Rataprofiili:

5-6 persjättö, merkkausvalssit 8 ja 9, 11 sylivekki, 15-18 leieröin muurin.

Tehtiin rata kahteen kertaan, joista eka kerralla kasille kielto, ku ohjaus jäi kesken ja keppien jälkeen kulmasin liikaa ja sain ahosen hypyn taakse. Toka kierroksella kepeille asti hienosti. Sitt jäätiinkin keppitreeniin;(

Tosi tyytyväinen olen alkusuoraan, jossa A haki hyvin esteet. Hyvin onnistui myös valssit ja A-estekin löytyi hypyn jälkeen. Kontaktit superia;) Hyvä fiilis jäi.


Uskaltaisikohan alkaa katselemaan kisakalentereita... mutta ei kerrota Ahoselle;-o

-tarja-

Jep jep helppoa ku puuronkeitto..

jos ja kun  kaikki osuu kohdalleen ja puhun nyt agitreneistä, jossa tutustuttiin uudenlaiseen valssiin ja sylivekkiin. Tämän viikkoiset treenit oli taas tehokkaat: kepeillä keppikulmia, sivuetäisyyttä ja lähetyksiä sekä "tökkäsyjä". Pöydälle lähetys ja jääminen. A-esteen erottelua. Keppikulmista suora 90 steen lähestyminen vaikein, ku toinen ei oikein malttanut keskittyä. Pöydällä vielä palkka, mutta hyvin jää kuitenkin seisomaan. Erottelussa ei ongelmaa.

Radan pätkällä harjoiteltiin ensin sylivekkiä merkkaamalla ja hitsi toimi kyllä hienosti. Ensin taas perinteisesti nikottelin ja luulin, että kun käännyn esteeltä, niin A sinkoaa edessä olevalle hypylle. Omalla valinnalla olisin tähän kohtaan tehnyt jonkun jaakotuksen tai vastakäännöksen.
Sama kohta seuraavalla kierroksella tehtiin valssilla ja tämäkin hiukka eritavoin kuin aikaisemmin. Elikkä merkkaamalla ponnistuspaikka ja ku koira lähtee ponnistamaan, niin valssi pitää olla valmis. Ja yllättävää tämäkin toimi;-o  Saatiin jopa kehuja molemmista käännöksistä.

Treenattavaa:
Kepit radalla: loppupätkä nihkeää?? Viimeiset välit on nyt jotenkin hankalia?.
Aloitus: hyvin istuu paikallaan, mutta saisi lähteä räväkämmin liikkeelle.
Ja se putki... hohoijaa
No vahvistusta ja palkkaa niin eiköhän se siitä.

Niin ja tunnarikin on  nyt ajettu sisään, hyvin keskittyy ja hakee "oman". Seuraavaksi pitäisi lisätä vääriä ja etäisyyttä ja luovutusta, mutta missä järjestyksessä, sitä miettiessä meneekin taas tovi.

-tarja-

Perinteisesti rytmitajua on ymmärretty kyvyksi hahmottaa, muistaa ja toistaa monimutkaisia rytmikuvioita. ...

Radalla 20 estettä.  Haastavinta oli saada Ahonen ohjattua kutos putkeen??? Ei vaikka kuinka minun liike ja katse ja kaikki mahdollinen oli putkeen päin, niin rengashan se oli minne Ahonen sinkosi. Mutta avot se oli se LIIKE niinkuin ei olisi koko talvi harjoiteltu rytmitystä. Siis pieni rytmin muutos liikkeeseen ja koira oli putkessa jepjep hyvä minä. Alun valssihärdellit meni muuten ihan hienosti, mutta eka kerrralla en koomannut neloselle. Elikkä kolmoselta nopeasi liikkeelle nelosen juurelle, niin taitavasti kääntyi pieni kelpieläin. 19 toimi parhaiten päällejuoksu.

Muista muistaa:
rytmitys, koskapa se toimii.
lähde valsseista liikkeelle nopeammin.

-tarja-

Ei se niin vaikeaa ollutkaan...

Viikkoreeneissä siis tehtiin viime viikolla harjoiteltu rata:

eka kierros meni tietenkin harjoitteluksi, mutta loppuun asti päästiin muutamalla kiellolla, joka tarkoittaa minun ohjausvirhettä;( Kontakit hienot ja napakat eikä keinukaan ole paha. Keinulla saisi tulla pitemmälle, mutta paranee koko ajan. Pöydälle laitoin vielä makupala-alustan pysäyttämään, mutta hyvin pysyi paikalla, kun menin okserille vastaan. Niin ja ärsyttävä minun ohjaus, kun pysähdyin 21 ja tietenkin kaveri kans;( Rytmitys,rytmitys!

Tokakierros yhdellä kiellolla(7), en ole ihan varma mitä tein, mutta varmaan pysähdyin väärään aikaan. Tämän kiellon seurauksena piti seuraava kuvio säveltää eli 8-11 A oli minun vasemmassa kädessä;) Siinä vähän tangoiltiin, mutta onnistuttiin.

Taitava koiruli.

-tarja-

Turvallisuus on tunne, joka sinulla on, ennen kuin olet tajunnut tilanteen.

Hiisi vieköön met osataan seuraaminen juosten. No joo juoksuun lähteminen pitää tehdä vielä hallitusti, jotta Ahonen ei karkaa maata kiertävälle radalle. Tänään tein näitä ja palkkasin nyt seuraamisesta, ku toinen oli oikeassa paikassa niin hienosti. Treenailtiin myös sivullaoloja, mutta edelleenkiin palkkaan varmaan liian tiheästi;(
Niin ja paikkana oli nuokkarin piha, jossa nuoriso piti omia treenejään;-o Olin kyllä tosi tyytyväinen kuinka hyvin Ahonen malttoi.

Aksassa tehtiin eilen  harjoituspätkiä ensi viikon ratatreeniä varten. Keppien jälkeen valssi ja päällejuoksu, joista valssi onnistui hyvin, mutta päällejuoksua piti ajoittaa muutama kerta. Tätä pitää treenata lisää, jotta saan katseen pidettyä koirassa. Kepeille harjoiteltiin pakkovalssia, jossa pitää muistaa lähteä nopeammin liikkeelle. Nyt meinasin aina jäädä paikalleen, jolloin A hidastaa. Rytmitys hypylle onnistui kerrankin kohdalleen ja A kääntyi tosi mukavasti vaikka itse olin aika kaukana. Kontaktit ok ja pöydälle hyppäsi suoraan ja jopa pysyi siinä, kun itse piti siirtyä seuraavan esteen taakse.

Saapas nähdä pysyykö paketti yhtä hyvin kasassa ensi viikolla, kun mennään koko rata.

-tarja-

Kaikki yhden, yksi kaikkien puolesta – Un pour tous, tous pour un...

Mitä sitä ei tekisi koiriensa vuoksi... Ahosellahan on ollut selkä hiukka jäykkä. Käytiin tietenkin fyssarilla, joka totesi saman eli alaselkä jumissa. Ahonen antoi hyvin hoitaa vaikkakin makasi välillä aivan jäykkänä alustalla, mutta osasi myös  antautua ja nauttia käsittelystä. Näin eka kerralla ei laitettu neuloja vaan jumeja hoidettiin laserilla. Ja varsinkin tämä sai Ahosen huokailemaan. Kaisa sai hyvin jumeja auki, mutta matkaan saatiin jumppaohjeita ja liikuntamääräys: askellajina ravi. Tsisus ei meillä tunneta tuollaista liikkumismuotoa. Hmm potkuria en omista ja pyöräkin on lumikinoksessa niin, että jos sen sieltä nostaa, niin renkaat jää jäätikköön... siis juoksemaan...

Mutta hei tässähän voi oma kuntokin nousta elikkä Sisu ja Ahonen matkaan ja eiku juoksemaan. Aikas hyvin sain kaverit raviin, mutta ihan ei noussut vauhti niin paljon, että koirien askel olisi pitentynyt tarpeeksi -ehkä kuukauden päästä. Ja se mikä oli hyvää, Sisun ei tarvinnut pälyillä lenkin aikana, koskapa sillä oli tehtävä.

Ja kotona odotti iltaruoka;)

 

-tarja-

Urheilujuhlan tuntua

Agitreeneissä oli käytetty pohjana Saviojan rataa ja se näytti jotakuin tältä:


Putki 3 oli "ässä-putki"

 Tutustumisessa tuskaa aiheutti kolmosen jälkeinen elämä. Valitsin väärän puolen eli koira oikealla puolen, jolloin ampui putkesta ihan väärään suuntaan. Kasille päällejuoksu, joka kohtalaisen hyvin. Vaihtoehto: twistinä, joka toimi paremmin, koska oma liike jatkui paremmin keppejä kohti. Sitt yritin keksiä vaihtoehtoja 16-18, jotta ei olisi tarvinnut tehdä leikkausta 18 hypylle. Hö ei ollut vaihtoehtoa eli 16-17 sivukäännös ja leikkaus 18. Toteutuksessa leikkaus onnistui tosi hyvin;) sivukäännös ei. Ahonen on ymmärtänyt sivukäännöksen sivuetäisyyden ottamisena;-o
Toinen kierros meni aikas hyvin: ennen kolmosta jarrutus ja putken jälkeen  persjättö ja pieni vekki. 8-9 olisi pitänyt liikkua rohkeammin keppejä kohti. 16-17 edelleen kaarratti puomia kohti. Mutta tuloksena 0-rata ja maailman mestaruus-fiilis;)

Ja valkeus on tullut ja pajunkissat.
-tarja-